Sä­ky­län seu­dun lu­ki­os­ta vuon­na 1973 yli­op­pi­laak­si val­mis­tu­nut Har­ri Eh­ta­mo kuu­lui yli­op­pi­las­luok­kaan, jos­sa oli en­si ker­taa mu­ka­na yli­op­pi­lai­ta, jot­ka oli­vat suo­rit­ta­neet Köy­li­ön 9-vuo­ti­sen ko­kei­lu­pe­rus­kou­lun. Tänä ke­vää­nä hän yh­des­sä luok­ka­to­ve­rien­sa kans­sa osal­lis­tui Sä­ky­läs­sä ke­vät­juh­laan rie­mu­y­li­op­pi­laa­na ja ter­veh­dys­pu­heen esit­tä­jä­nä. Täs­sä hä­nen pu­heen­sa 3. ke­sä­kuu­ta:

Uu­det yli­op­pi­laat. Te olet­te juu­ri saa­neet pää­tök­seen suo­ma­lai­sen yli­op­pi­las­tut­kin­non, jota on edel­tä­nyt lu­ki­on op­pi­mää­rä ja sitä en­nen 9-vuo­ti­nen pe­rus­kou­lu. Lu­kio teil­lä säi­lyy mie­les­sän­ne vie­lä pit­kään, mut­ta muis­tel­laan­pa pe­rus­kou­lua. It­se kuu­lun Suo­men en­sim­mäi­siin pe­rus­kou­lu­lai­siin. Aloi­tin Köy­li­ön ko­kei­lu­pe­rus­kou­lun ylä­as­teen syk­syl­lä 1967 käy­ty­ä­ni sitä en­nen van­haa op­pi­kou­lua Eu­ras­sa kak­si vuot­ta. Olin ol­lut op­pi­kou­lus­sa luok­ka­ni 3. pa­ras, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta ja it­se­op­pi­neen ide­a­lis­ti isä­ni kan­nus­ta­ma­na pää­tin vaih­taa pe­rus­kou­luun. Lu­ki­on kä­vin sit­ten Sä­ky­läs­sä ja tänä vuon­na vie­täm­me luok­ka­ka­ve­rie­ni kans­sa ns. rie­mu­y­li­op­pi­las­juh­laa.

Yk­si pe­rus­kou­lun, tuon ”mar­xi­lais-le­ni­ni­läi­sen ko­kei­lun” pää­ark­ki­teh­deis­tä oli Kou­lu­hal­li­tuk­sen pää­joh­ta­ja­na 20 vuot­ta työs­ken­nel­lyt, le­gen­daa­ri­nen Erk­ki Aho. Hän oli vie­raa­na jos­sain kou­lum­me ti­lai­suu­des­sa ja ky­syi mi­nul­ta, mitä hy­vää minä näen pe­rus­kou­lus­sa. Sa­noin, et­tä sen, et­tä ko­ti­ta­lous­tun­nil­la ope lu­kee meil­le kir­jo­ja ja kaik­kia ki­vo­ja jut­tu­ja.

”Jo­kai­nen ih­mi­nen on kou­lun ar­voi­nen” sa­noi Erk­ki Aho, ja pis­ti hi­hat hei­lu­maan (HS/11.5.2017). ”Poh­joi­sen kun­nis­ta tul­tiin ete­lää koh­ti ja kou­lu-uu­dis­tus oli Hel­sin­kiä myö­ten val­mis 1977. Suo­mi ot­ti kou­lu­tus­po­liit­ti­sen loi­kan ja nou­si kau­kaa ta­kaa kou­lu­tuk­sel­li­ses­ti joh­ta­vak­si poh­jois­maak­si. Suo­mes­sa kuul­tiin kyl­lä vie­lä vuo­si­tu­han­nen tait­tees­sa­kin po­liit­tis­pe­da­go­gis­ta vas­ta­rin­taa, mut­ta sit­ten vuon­na 2001 tu­li­vat en­sim­mäi­sen PISA-ver­tai­lun tu­lok­set, jois­sa Suo­mi oli kär­jes­sä.” Suut me­ni­vät sup­puun ja tätä jat­kui ai­na vuo­teen 2006 as­ti.

It­se muis­tan pe­rus­kou­lus­ta sen, kuin­ka val­ta­van in­nos­tu­nei­ta ja si­tou­tu­nei­ta opet­ta­jat oli­vat ko­kei­le­maan kaik­kea eh­do­tet­tua uut­ta; ei­kä tie­to­a­kaan työ­uu­pu­muk­ses­ta; ja kuin­ka suu­rel­la in­nol­la me op­pi­laat olim­me mu­ka­na. Ei­kä tämä opet­ta­jien in­to vuo­sien saa­tos­sa min­ne­kään hä­vin­nyt. Opet­ta­jien suu­ri si­tou­tu­mi­nen teh­tä­viin­sä ja yh­teis­työ­ha­lu op­pi­lai­den van­hem­pien kans­sa tun­tui ja nä­kyi myös omien las­te­ni kou­lu­vuo­si­na, -ja se nä­kyy yhä!

Vuo­den 2006 jäl­keen op­pi­lai­den PISA-tu­lok­set al­koi­vat kui­ten­kin ta­sai­ses­ti las­kea ja mo­net maat, mm. Viro, me­ni­vät ohi. Tänä ke­vää­nä olem­me sit­ten saa­neet leh­dis­tä lu­kea, et­tä pe­ru­sas­teen kou­lu­tuk­ses­sam­me on jo pi­tem­män ai­kaa jo­tain men­nyt pa­has­ti pie­leen. Ja vaik­ka osa täs­tä kes­kus­te­lus­ta me­nee vaa­li­ke­vään piik­kiin niin pe­ri­suo­ma­lai­seen ta­paan, ei muu­ta kuin it­seä ruos­ki­maan ja si­rot­te­le­maan tuh­kaa pääl­le.

Tut­ki­taan pe­rus­kou­lu­a­si­aa vä­hän tar­kem­min. Hel­sin­gin sa­no­mat (HS/13.3.2023) ana­ly­soi kym­me­nen usein esiin­ty­vää ne­ga­tii­vis­sä­vyis­tä väi­tet­tä suo­ma­lai­ses­ta kou­lu­tus­po­li­tii­kas­ta ja tar­kas­ti pi­tä­vät­kö ne paik­kan­sa. Useim­mat ei­vät pi­tä­neet. Vaik­ka esi­mer­kik­si PISA-si­joi­tuk­set ovat sys­te­maat­ti­ses­ti las­ke­neet, si­joit­tuu Suo­mi edel­leen kär­ki­pää­hän. Vii­mei­sis­sä tu­lok­sis­sa vuo­del­ta 2018 Suo­mi si­joit­tui kai­kis­sa ko­keis­sa vä­hin­tään 20 par­haan jouk­koon 79 osal­lis­tu­ja­maan jou­kos­sa. Tar­kois­sa pis­te­mää­ris­sä sai­vat suo­ma­lai­set ty­töt vuon­na 2018 jopa kor­keim­mat pis­teet sekä luon­non­tie­teis­sä et­tä lu­ku­tai­dos­sa. OECD:n mu­kaan suo­ma­lais­ten pe­rus­kou­lu­tuk­sen taso on ol­lut koko 2000-lu­vun hie­man nou­sus­sa. Ja näin on ra­hal­lis­ten re­surs­sien las­kus­ta huo­li­mat­ta! Tänä ai­ka­na moni muu, kult­tuu­ril­taan van­hem­pi ja suu­rem­pi maa on kui­ten­kin tul­lut kou­lu­tuk­sen ta­sos­sa Suo­men ohi.

Yk­si hä­lyt­tä­vä piir­re meil­lä sen si­jaan on. Opet­ta­jien jak­sa­mi­nen. Työ­mää­rä kas­vaa jat­ku­vas­ti tu­le­vien uu­sien asi­oi­den ta­kia. Tut­tu ta­ri­na siis: jos opet­ta­jis­ta ei pi­de­tä pa­rem­paa huol­ta, uh­kaa alaa sa­man­lai­nen työ­voi­ma­pu­la kuin ter­vey­den­huol­los­sa.

Nuo­ret! Te olet­te saa­neet hy­vän pe­rus- ja lu­ki­o­kou­lu­tuk­sen. Nyt ke­ho­tan tei­tä läm­pi­mäs­ti läh­te­mään jat­ko-opin­to­jen pa­riin joko yli­o­pis­toon tai am­mat­ti­kor­ke­a­kou­luun. Nii­den uu­dis­tuk­set elä­vät nyt omia ”pe­rus­kou­lun kul­tai­sia vuo­si­aan”. Kor­ke­a­kou­lut kil­pai­le­vat teis­tä. Reit­te­jä opin­to­jen pa­riin on enem­män kuin kos­kaan, ja kes­ki­ver­rot pa­pe­rit kir­joit­ta­neel­la on jo va­raa va­li­ta. Kes­ki­mää­rin ar­vo­sa­na­ri­vi ab­bc riit­tää. Tie­dän sen, olen sil­min­nä­ki­jä. Olen toi­mi­nut Aal­to-yli­o­pis­tos­sa yli 20 vuot­ta pro­fes­so­ri­na ja osal­lis­tu­nut mo­nen uu­den pää­ai­neen ja opin­to­po­lun ke­hit­tä­mi­seen. Kor­ke­a­kou­lu­paik­kaa poh­ti­van ei edes tar­vit­se tie­tää, mitä hän ”iso­na” mei­naa teh­dä työk­seen: uu­det ai­ne­ko­ko­nai­suu­det avaa­vat mah­dol­li­suu­den mo­niin eri­lai­siin työ­teh­tä­viin. Pää­a­sia on, et­tä aluk­si läh­tee opis­ke­le­maan jo­ta­kin jon­ne­kin.

Ei ole vain yh­tä reit­tiä hy­vään opis­ke­li­ja­e­lä­mään, mut­ta tuo tie kul­kee var­muu­del­la Eu­roo­pan kaut­ta. Eras­mus vaih­to-oh­jel­ma an­taa mah­dol­li­suu­den suo­rit­taa osan opin­nois­ta ul­ko­mail­la. Mi­nun­kin luok­ka­ka­ve­reis­ta­ni moni on elä­män­sä ai­ka­na reis­san­nut pit­kin Eu­roop­paa, työ­teh­tä­vis­sä. Mut­ta on hyvä muis­taa, et­tä jo kes­ki­a­jal­ta läh­tien on näil­tä seu­duil­ta moni nuo­ri läh­te­nyt Eu­roop­paan opis­ke­le­maan. Ilot ja su­rut, toi­veet ja pe­lot ovat vain vä­hän muut­tu­neet vuo­si­sa­to­jen saa­tos­sa. Tämä il­me­nee mm. Piae Can­ti­o­nes sket­si- ja lau­lu­ko­ko­el­mas­ta, jos­ta osia on kul­keu­tu­nut meil­le­kin opis­ke­li­joi­den mu­ka­na ai­na 1500-lu­vul­ta läh­tien. It­se­kin olen nii­tä hoi­lan­nut ”Wap­pu­tun­nel­mis­sa” aa­mu­yön tun­tei­na.

Hy­vät op­pi­laat ja opet­ta­jat. Ha­lu­an kiit­tää tei­tä yh­des­sä te­ke­mäs­tän­ne suu­ren­moi­ses­ta työs­tä. Pi­de­tään huol­ta Maa­il­mas­ta, sil­lä se on mei­dän yh­tei­nen Maa­il­mam­me! Eri­tyi­ses­ti ha­lu­an kiit­tää tei­dän van­hem­pi­an­ne. Tie­dän, mitä kaik­kea vaa­tii oman lap­sen saat­ta­mi­nen tä­hän vai­hee­seen elä­mäs­sään.

Har­ri Eh­ta­mo

ko­toi­sin Köy­li­ön Eh­ta­mos­ta

eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri

Aal­to-yli­o­pis­to

Es­poo