8.6.2023 12.05
Lukijan juttu
 

Emeri­tusp­ro­fessori Harri Ehtamo uusille ylioppilaille: Lähtekää jatko-opintoihin!

Säkylän riemuylioppilaat eli Säkylän seudun lukiosta vuonna 1973 ylioppilaaksi valmistunut luokka oli kutsuttuna lukion tämän kevään kevätjuhlaan. Edessä vas. Raili Niemelä (o.s. Raunio), Arja Reunanen (o.s. Henttinen), Leena Lohi (o.s. Knuutila), Anneli Välilä, Kylli Pesonen (o.s. Vihavainen), Sinikka Niinikorpi ja Maisa Vahala. Takana vas. Harri Ehtamo, Erkki Ojutkangas, Markku Salomaa, Timo Ellilä, Timo Ruohola ja Titta Putus-Hilavuori.

Säkylän riemuylioppilaat eli Säkylän seudun lukiosta vuonna 1973 ylioppilaaksi valmistunut luokka oli kutsuttuna lukion tämän kevään kevätjuhlaan. Edessä vas. Raili Niemelä (o.s. Raunio), Arja Reunanen (o.s. Henttinen), Leena Lohi (o.s. Knuutila), Anneli Välilä, Kylli Pesonen (o.s. Vihavainen), Sinikka Niinikorpi ja Maisa Vahala. Takana vas. Harri Ehtamo, Erkki Ojutkangas, Markku Salomaa, Timo Ellilä, Timo Ruohola ja Titta Putus-Hilavuori.

Päivi Sundholm

image

Sä­ky­län seu­dun lu­ki­os­ta vuon­na 1973 yli­op­pi­laak­si val­mis­tu­nut Har­ri Eh­ta­mo kuu­lui yli­op­pi­las­luok­kaan, jos­sa oli en­si ker­taa mu­ka­na yli­op­pi­lai­ta, jot­ka oli­vat suo­rit­ta­neet Köy­li­ön 9-vuo­ti­sen ko­kei­lu­pe­rus­kou­lun. Tänä ke­vää­nä hän yh­des­sä luok­ka­to­ve­rien­sa kans­sa osal­lis­tui Sä­ky­läs­sä ke­vät­juh­laan rie­mu­y­li­op­pi­laa­na ja ter­veh­dys­pu­heen esit­tä­jä­nä. Täs­sä hä­nen pu­heen­sa 3. ke­sä­kuu­ta:

Uu­det yli­op­pi­laat. Te olet­te juu­ri saa­neet pää­tök­seen suo­ma­lai­sen yli­op­pi­las­tut­kin­non, jota on edel­tä­nyt lu­ki­on op­pi­mää­rä ja sitä en­nen 9-vuo­ti­nen pe­rus­kou­lu. Lu­kio teil­lä säi­lyy mie­les­sän­ne vie­lä pit­kään, mut­ta muis­tel­laan­pa pe­rus­kou­lua. It­se kuu­lun Suo­men en­sim­mäi­siin pe­rus­kou­lu­lai­siin. Aloi­tin Köy­li­ön ko­kei­lu­pe­rus­kou­lun ylä­as­teen syk­syl­lä 1967 käy­ty­ä­ni sitä en­nen van­haa op­pi­kou­lua Eu­ras­sa kak­si vuot­ta. Olin ol­lut op­pi­kou­lus­sa luok­ka­ni 3. pa­ras, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta ja it­se­op­pi­neen ide­a­lis­ti isä­ni kan­nus­ta­ma­na pää­tin vaih­taa pe­rus­kou­luun. Lu­ki­on kä­vin sit­ten Sä­ky­läs­sä ja tänä vuon­na vie­täm­me luok­ka­ka­ve­rie­ni kans­sa ns. rie­mu­y­li­op­pi­las­juh­laa.

Yk­si pe­rus­kou­lun, tuon ”mar­xi­lais-le­ni­ni­läi­sen ko­kei­lun” pää­ark­ki­teh­deis­tä oli Kou­lu­hal­li­tuk­sen pää­joh­ta­ja­na 20 vuot­ta työs­ken­nel­lyt, le­gen­daa­ri­nen Erk­ki Aho. Hän oli vie­raa­na jos­sain kou­lum­me ti­lai­suu­des­sa ja ky­syi mi­nul­ta, mitä hy­vää minä näen pe­rus­kou­lus­sa. Sa­noin, et­tä sen, et­tä ko­ti­ta­lous­tun­nil­la ope lu­kee meil­le kir­jo­ja ja kaik­kia ki­vo­ja jut­tu­ja.

”Jo­kai­nen ih­mi­nen on kou­lun ar­voi­nen” sa­noi Erk­ki Aho, ja pis­ti hi­hat hei­lu­maan (HS/11.5.2017). ”Poh­joi­sen kun­nis­ta tul­tiin ete­lää koh­ti ja kou­lu-uu­dis­tus oli Hel­sin­kiä myö­ten val­mis 1977. Suo­mi ot­ti kou­lu­tus­po­liit­ti­sen loi­kan ja nou­si kau­kaa ta­kaa kou­lu­tuk­sel­li­ses­ti joh­ta­vak­si poh­jois­maak­si. Suo­mes­sa kuul­tiin kyl­lä vie­lä vuo­si­tu­han­nen tait­tees­sa­kin po­liit­tis­pe­da­go­gis­ta vas­ta­rin­taa, mut­ta sit­ten vuon­na 2001 tu­li­vat en­sim­mäi­sen PISA-ver­tai­lun tu­lok­set, jois­sa Suo­mi oli kär­jes­sä.” Suut me­ni­vät sup­puun ja tätä jat­kui ai­na vuo­teen 2006 as­ti.

It­se muis­tan pe­rus­kou­lus­ta sen, kuin­ka val­ta­van in­nos­tu­nei­ta ja si­tou­tu­nei­ta opet­ta­jat oli­vat ko­kei­le­maan kaik­kea eh­do­tet­tua uut­ta; ei­kä tie­to­a­kaan työ­uu­pu­muk­ses­ta; ja kuin­ka suu­rel­la in­nol­la me op­pi­laat olim­me mu­ka­na. Ei­kä tämä opet­ta­jien in­to vuo­sien saa­tos­sa min­ne­kään hä­vin­nyt. Opet­ta­jien suu­ri si­tou­tu­mi­nen teh­tä­viin­sä ja yh­teis­työ­ha­lu op­pi­lai­den van­hem­pien kans­sa tun­tui ja nä­kyi myös omien las­te­ni kou­lu­vuo­si­na, -ja se nä­kyy yhä!

Vuo­den 2006 jäl­keen op­pi­lai­den PISA-tu­lok­set al­koi­vat kui­ten­kin ta­sai­ses­ti las­kea ja mo­net maat, mm. Viro, me­ni­vät ohi. Tänä ke­vää­nä olem­me sit­ten saa­neet leh­dis­tä lu­kea, et­tä pe­ru­sas­teen kou­lu­tuk­ses­sam­me on jo pi­tem­män ai­kaa jo­tain men­nyt pa­has­ti pie­leen. Ja vaik­ka osa täs­tä kes­kus­te­lus­ta me­nee vaa­li­ke­vään piik­kiin niin pe­ri­suo­ma­lai­seen ta­paan, ei muu­ta kuin it­seä ruos­ki­maan ja si­rot­te­le­maan tuh­kaa pääl­le.

Tut­ki­taan pe­rus­kou­lu­a­si­aa vä­hän tar­kem­min. Hel­sin­gin sa­no­mat (HS/13.3.2023) ana­ly­soi kym­me­nen usein esiin­ty­vää ne­ga­tii­vis­sä­vyis­tä väi­tet­tä suo­ma­lai­ses­ta kou­lu­tus­po­li­tii­kas­ta ja tar­kas­ti pi­tä­vät­kö ne paik­kan­sa. Useim­mat ei­vät pi­tä­neet. Vaik­ka esi­mer­kik­si PISA-si­joi­tuk­set ovat sys­te­maat­ti­ses­ti las­ke­neet, si­joit­tuu Suo­mi edel­leen kär­ki­pää­hän. Vii­mei­sis­sä tu­lok­sis­sa vuo­del­ta 2018 Suo­mi si­joit­tui kai­kis­sa ko­keis­sa vä­hin­tään 20 par­haan jouk­koon 79 osal­lis­tu­ja­maan jou­kos­sa. Tar­kois­sa pis­te­mää­ris­sä sai­vat suo­ma­lai­set ty­töt vuon­na 2018 jopa kor­keim­mat pis­teet sekä luon­non­tie­teis­sä et­tä lu­ku­tai­dos­sa. OECD:n mu­kaan suo­ma­lais­ten pe­rus­kou­lu­tuk­sen taso on ol­lut koko 2000-lu­vun hie­man nou­sus­sa. Ja näin on ra­hal­lis­ten re­surs­sien las­kus­ta huo­li­mat­ta! Tänä ai­ka­na moni muu, kult­tuu­ril­taan van­hem­pi ja suu­rem­pi maa on kui­ten­kin tul­lut kou­lu­tuk­sen ta­sos­sa Suo­men ohi.

Yk­si hä­lyt­tä­vä piir­re meil­lä sen si­jaan on. Opet­ta­jien jak­sa­mi­nen. Työ­mää­rä kas­vaa jat­ku­vas­ti tu­le­vien uu­sien asi­oi­den ta­kia. Tut­tu ta­ri­na siis: jos opet­ta­jis­ta ei pi­de­tä pa­rem­paa huol­ta, uh­kaa alaa sa­man­lai­nen työ­voi­ma­pu­la kuin ter­vey­den­huol­los­sa.

Nuo­ret! Te olet­te saa­neet hy­vän pe­rus- ja lu­ki­o­kou­lu­tuk­sen. Nyt ke­ho­tan tei­tä läm­pi­mäs­ti läh­te­mään jat­ko-opin­to­jen pa­riin joko yli­o­pis­toon tai am­mat­ti­kor­ke­a­kou­luun. Nii­den uu­dis­tuk­set elä­vät nyt omia ”pe­rus­kou­lun kul­tai­sia vuo­si­aan”. Kor­ke­a­kou­lut kil­pai­le­vat teis­tä. Reit­te­jä opin­to­jen pa­riin on enem­män kuin kos­kaan, ja kes­ki­ver­rot pa­pe­rit kir­joit­ta­neel­la on jo va­raa va­li­ta. Kes­ki­mää­rin ar­vo­sa­na­ri­vi ab­bc riit­tää. Tie­dän sen, olen sil­min­nä­ki­jä. Olen toi­mi­nut Aal­to-yli­o­pis­tos­sa yli 20 vuot­ta pro­fes­so­ri­na ja osal­lis­tu­nut mo­nen uu­den pää­ai­neen ja opin­to­po­lun ke­hit­tä­mi­seen. Kor­ke­a­kou­lu­paik­kaa poh­ti­van ei edes tar­vit­se tie­tää, mitä hän ”iso­na” mei­naa teh­dä työk­seen: uu­det ai­ne­ko­ko­nai­suu­det avaa­vat mah­dol­li­suu­den mo­niin eri­lai­siin työ­teh­tä­viin. Pää­a­sia on, et­tä aluk­si läh­tee opis­ke­le­maan jo­ta­kin jon­ne­kin.

Ei ole vain yh­tä reit­tiä hy­vään opis­ke­li­ja­e­lä­mään, mut­ta tuo tie kul­kee var­muu­del­la Eu­roo­pan kaut­ta. Eras­mus vaih­to-oh­jel­ma an­taa mah­dol­li­suu­den suo­rit­taa osan opin­nois­ta ul­ko­mail­la. Mi­nun­kin luok­ka­ka­ve­reis­ta­ni moni on elä­män­sä ai­ka­na reis­san­nut pit­kin Eu­roop­paa, työ­teh­tä­vis­sä. Mut­ta on hyvä muis­taa, et­tä jo kes­ki­a­jal­ta läh­tien on näil­tä seu­duil­ta moni nuo­ri läh­te­nyt Eu­roop­paan opis­ke­le­maan. Ilot ja su­rut, toi­veet ja pe­lot ovat vain vä­hän muut­tu­neet vuo­si­sa­to­jen saa­tos­sa. Tämä il­me­nee mm. Piae Can­ti­o­nes sket­si- ja lau­lu­ko­ko­el­mas­ta, jos­ta osia on kul­keu­tu­nut meil­le­kin opis­ke­li­joi­den mu­ka­na ai­na 1500-lu­vul­ta läh­tien. It­se­kin olen nii­tä hoi­lan­nut ”Wap­pu­tun­nel­mis­sa” aa­mu­yön tun­tei­na.

Hy­vät op­pi­laat ja opet­ta­jat. Ha­lu­an kiit­tää tei­tä yh­des­sä te­ke­mäs­tän­ne suu­ren­moi­ses­ta työs­tä. Pi­de­tään huol­ta Maa­il­mas­ta, sil­lä se on mei­dän yh­tei­nen Maa­il­mam­me! Eri­tyi­ses­ti ha­lu­an kiit­tää tei­dän van­hem­pi­an­ne. Tie­dän, mitä kaik­kea vaa­tii oman lap­sen saat­ta­mi­nen tä­hän vai­hee­seen elä­mäs­sään.

Har­ri Eh­ta­mo

ko­toi­sin Köy­li­ön Eh­ta­mos­ta

eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri

Aal­to-yli­o­pis­to

Es­poo

Näköislehti

Instagram

Instagram