Eu­ran yh­teis­kou­lus­ta 50 vuot­ta sit­ten yli­op­pi­laak­si pääs­seet ko­koon­tui­vat muis­te­le­maan vuot­ta 1973 ja osal­lis­tui­vat Eu­ran lu­ki­on ke­vät­juh­laan.

Ter­veh­dys­pu­heen val­mis­tu­vil­le yli­op­pi­lail­le piti juh­las­sa rie­mu­y­li­op­pi­lai­den jouk­koon kuu­lu­nut toi­mi­tus­joh­ta­ja evp Simo Kaup­pi. Puhe ohes­sa.

Ar­voi­sat koh­ta yli­op­pi­laik­si ju­lis­tet­ta­vat nuo­ret, hy­vät juh­la­vie­raat.

Yh­den su­ku­pol­ven pi­tuu­te­na pi­de­tään ylei­ses­ti 20–30 vuot­ta. Omal­la koh­dal­la­ni tuo ajoi­tus osuu kes­kel­le haa­ruk­kaa, kun tänä vuon­na on ku­lu­nut 50 vuot­ta omas­ta yli­op­pi­las­ke­vääs­tä­ni ja toi­nen su­ku­pol­vi- po­jan­poi­ka­ni- sat­tuu ole­maan juu­ri tä­nään val­ko­lak­kia saa­mas­sa!

Luul­lak­se­ni eri­tyi­ses­ti täs­tä syys­tä saan mei­dän rie­mu­y­li­op­pi­lai­den edus­ta­ja­na esit­tää läm­pi­mät kii­tok­sem­me Eu­ran lu­ki­on hen­ki­lö­kun­nal­le mei­dän kaik­kien 50 vuot­ta sit­ten Eu­ran ja Kiu­kais­ten lu­ki­os­ta yli­op­pi­laak­si pääs­sei­den puo­les­ta kut­sus­ta vuo­den 1973 muis­te­lu­ti­lai­suu­teen ja eri­tyi­ses­ti tä­hän juh­laan. Rie­mul­li­nen asi­a­han tämä yli­op­pi­las­lak­ki on, jo­ten kai tuo ni­mi­tys­kin on pai­kal­laan!

Mitä par­haim­mat on­nit­te­lut teil­le koh­ta la­ki­tet­ta­vil­le yli­op­pi­lail­le, jot­ka olet­te saa­vut­ta­neet tä­män tär­ke­än virs­tan­pyl­vään elä­mäs­sän­ne. Tä­nään juh­lis­tam­me yli­op­pi­las­tut­kin­non suo­rit­ta­mis­ta. Mut­ta mitä se teil­le mer­kit­see? Se mer­kit­see ai­na­kin pal­jon uu­sia mah­dol­li­suuk­sia, va­paut­ta, mut­ta myös vas­tuu­ta.

Mitä sa­not­ta­vaa voi ol­la sel­lai­sel­la, joka on syn­ty­nyt en­nen in­ter­net­tiä ja jon­ka yli­op­pi­las­vuo­des­ta on maa­il­ma muut­tu­nut ai­van täy­sin. Vai on­ko sit­ten­kään?

Ha­lu­an käyt­tää tä­män ti­lai­suu­den ins­pi­roi­dak­se­ni tei­tä muu­ta­mil­la sa­noil­la, ja muis­tut­taak­se­ni tei­tä sii­tä, mitä tämä saa­vu­tus to­del­la tar­koit­taa.

Yli­op­pi­las­lak­ki pääs­sän­ne teis­tä tu­lee nyt nuo­ria ai­kui­sia, jot­ka as­tu­vat jän­nit­tä­vään maa­il­maan täyn­nä haas­tei­ta ja mah­dol­li­suuk­sia. Olet­te osoit­ta­neet sit­keyt­tä, päät­tä­väi­syyt­tä ja ky­kyä sel­viy­tyä vaa­ti­vis­ta teh­tä­vis­tä. Olet­te osoit­ta­neet, et­tä pys­tyt­te aset­ta­maan ta­voit­tei­ta ja työs­ken­te­le­mään nii­den saa­vut­ta­mi­sek­si.

Mut­ta yli­op­pi­las­lak­ki ei ole pel­käs­tään pal­kin­to men­neis­tä saa­vu­tuk­sis­ta, se on myös avain tu­le­vai­suu­den oven avaa­mi­seen. Täs­tä päi­väs­tä eteen­päin teil­lä on mah­dol­li­suus va­li­ta oma pol­kun­ne. Maa­il­ma on edes­sän­ne, odot­ta­mas­sa tei­tä tart­tu­maan ti­lai­suuk­siin ja luo­maan uut­ta tu­le­vai­suut­ta.

Ko­ros­tan kui­ten­kin, et­tä yli­op­pi­las­lak­ki tuo mu­ka­naan myös vas­tuu­ta.

Vii­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten oli­vat ih­mis­kun­nan suu­rim­pi­na huo­le­nai­hei­na köy­hyys, ter­vey­son­gel­mat ja nä­län­hä­tä eri­tyi­ses­ti ke­hi­tys­mais­sa, kyl­mä sota, Viet­na­min ja Lähi-idän so­dat, al­ka­va huo­li ym­pä­ris­tön ti­las­ta ja öl­jyk­rii­si.

Tä­nään näi­tä huo­le­nai­hei­ta ovat - kuin­ka ol­la­kaan - köy­hyys ja eri­ar­voi­suus, glo­baa­lit pan­de­mi­at, sota jopa ai­van lä­hi­a­lu­eil­lam­me, il­mas­ton­muu­tos ja huo­li ym­pä­ris­tös­tä ja eko­sys­tee­min ta­sa­pai­non järk­ky­mi­ses­tä.

Suu­ret, glo­baa­lit asi­at ovat sit­ten­kin py­sy­neet mel­ko muut­tu­mat­to­mia, ja ne ovat ih­mis­kun­nan haas­tei­na edel­leen, kun otat­te vas­tuun omas­ta tu­le­vai­suu­des­tan­ne, omis­ta va­lin­nois­tan­ne ja omas­ta pa­nok­ses­tan­ne yh­teis­kun­nal­le.

Kou­lu­tuk­sen­ne on an­ta­nut teil­le tie­toa ja tai­to­ja, mut­ta nyt on ai­ka käyt­tää nii­tä hyö­dyk­si. Muis­ta­kaa, et­tä et­te ole vain yk­si­löi­tä, vaan myös osa laa­jem­paa yh­tei­söä. Tu­le­vai­suu­den työ­e­lä­mäs­sä juu­ri hy­väl­lä yh­teis­työ­ky­vyl­lä on ko­ros­tu­neen vah­va mer­ki­tyk­sen­sä.

Kun toi­vo­tan teil­le me­nes­tys­tä, on tär­ke­ää kui­ten­kin muis­taa, et­tä me­nes­tys ei ole pel­käs­tään aka­tee­mi­sia saa­vu­tuk­sia. Me­nes­tys mi­ta­taan myös sii­nä, mi­ten käy­tät­te tai­to­jan­ne ja ky­ky­jän­ne pal­vel­lak­sen­ne mui­ta. Ol­kaa avoi­mia uu­sil­le ko­ke­muk­sil­le, op­pi­mi­sel­le ja kas­vul­le. Ol­kaa ute­li­ai­ta maa­il­maa koh­taan, kun­ni­oit­ta­kaa eri­lai­suut­ta ja pyr­ki­kää ym­mär­tä­mään toi­sia ih­mi­siä. Jos suin­kin mah­dol­lis­ta, niin hyö­dyn­tä­kää kie­li­tai­to­an­ne ja kan­sain­vä­lis­ty­kää.

Kun te­ko­ä­lyl­tä ky­syy, mit­kä ovat tu­le­vai­suu­den am­mat­te­ja, vas­taus on loo­gi­nen glo­baa­lei­hin haas­tei­siin näh­den: tek­no­lo­gi­an asi­an­tun­ti­jat, ym­pä­ris­tö- ja kes­tä­vyy­sa­lan asi­an­tun­ti­jat, ter­vey­den­hoi­to, ro­bo­tiik­ka ja luo­vuu­sam­ma­tit ovat suo­sit­tu­ja. Ja mikä tär­kein­tä, kou­lu­tuk­sen asi­an­tun­ti­jat. Opet­ta­jia siis tar­vi­taan jat­kos­sa­kin!

So­ti­lai­ta ei lis­tas­sa mai­ni­ta, mut­ta us­kon, et­tä ar­mei­jan re­ser­viä yl­lä­pi­de­tään Suo­mes­sa pit­kään edel­leen. Ar­mei­ja-ai­ka voi tar­jo­ta teis­tä­kin mo­nel­le nuo­rel­le mie­hel­le ja mik­sei myös nuo­rel­le nai­sel­le so­pi­van ai­ka­li­sän tu­le­vai­suu­den suun­nan mie­tis­ke­lyyn.

Suh­tau­tu­kaa tu­le­vai­suu­teen ren­noin mie­lin. Epä­on­nis­tu­mi­sia ei kan­na­ta pe­lä­tä, sil­lä ne ovat osa elä­män op­pi­misp­ro­ses­sia, an­ta­vat ar­vok­kai­ta ko­ke­muk­sia ja aut­ta­vat kas­va­maan en­tis­tä vah­vem­mik­si.

Us­ko­kaa it­seen­ne ja unel­miin­ne, tei­dän ai­kan­ne on nyt. Tie­tä­kää, et­tä maa­il­ma odot­taa tei­tä in­nol­la. Par­haat on­nen­toi­vo­tuk­set!!!