
Auton eteen tyylitellyllä B11-symbolilla viitataan samannimiseen suomalaiseen Citroën-kerhoon, joka perustettiin 1970-luvulla. Perustamiskokouksessa oli Jouko Sinisalon mukaan neljä autoa.
Vihtori Nuortimo
Säkylä | – Ensimmäisen Citroenin ostin jo koulupoikana, jolloin korjasin auton omaan käyttöön. Jo 1960-luvulla merkki tuli tutuksi. Sen jälkeen olen saman merkin matkassa pääosin kulkenut.
Pyhäjokelaisen autoharrastaja Jouko Sinisalon pihassa seisoo näyttävä Citroën: vuosimallin 1952 Traction Avant, joka on ollut hänellä ajossa jo 50 vuoden ajan. Ostohetkellä auto oli kuin raato: pelkät takapyörät olivat paikallaan, ja lukuisat auton osat tuli hankkia ja asentaa erikseen. Auton kuntoon saamisessa oli kova työ.
– Silloin sai Suomesta vielä konepellit ja lokasuojat. Nykyään pitää tilata Euroopasta, jos osia näihin tahtoo, Sinisalo toteaa.
Sinnikäs korjaustyö on kuitenkin tuottanut tulosta. Olympiavuoden aikaisella autolla ajaminen sujuu edelleen.
Autolla vuosikymmenten aikana ajettuja kilometrejä on kuitenkin haastava laskea yhteen, sillä auton kilometrimittari aloittaa uudelleen nollasta aina kymmenen tuhannen kilometrin välein.
– Joskus alkuaikoina pidin kirjaa 80 000 kilometriin asti, mutta sen jälkeen en ole itsekään tiennyt, paljonko tällä on tullut ajettua, Sinisalo muistelee.
Toimittaja kysyi puhtaan kiinnostuksen vuoksi Sinisalolta, miksi vanhan auton kilometrimittari nollautuu näin usein.
– Koko automalli esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1934. Silloin moottoritoimittajat totesivat syövänsä hattunsa, jos autolla pystyy kiertämään edes korttelia, hän kiteyttää.
– Väärässä tosin olivat, Sinisalo hymähtää.
Auto on nähnyt vuosien varrella paljon – ja näkee edelleen: taannoin sillä on käyty esimerkiksi harrasteautokokoontumisessa Salossa ja ranskalaisessa visiitissä Turussa. Auto kulkee edelleen vuoden aikana tuhannen kilometriä jos toisenkin.
– Akaallakin olen tämän kanssa pari kertaa käynyt, Joensuussa myös ja milloin missäkin, Sinisalo listaa.
Pisin ajo autolla tehtiin vuonna 1984. Tällöin Sinisalo ajoi auton Pariisiin, missä järjestettiin automallin 50-vuotisjuhlat. Auto selvisi matkasta lähes ongelmitta: bensapumpusta tosin katkesi matkalla toinen jousi.
– Tekaisin kuulakärkikynän jousesta uuden, ja matka jatkui, hän muistelee.
– Remonttia on senkin jälkeen tosin piisannut, Sinisalo jatkaa.
Vailla korjauksia auto ei olisi ollut näin kauaa ajossa. Pieniä osia kuluu säännöllisesti, ja esimerkiksi jarrut pitää Sinisalon mukaan tarkistaa aina keväisin.
– Nyt keväällä vaihdoin tähän syylärin ja laturin, hän toteaa.
Yksi vanha auto ei kuitenkaan ole vielä liikaa: Huovinrinteeltä löytyy Sinisalon toinen, vastaava vuoden 1955 malli. Ensimmäisen ja toisen auton välillä on vain pieniä eroja esimerkiksi sisustuksessa.
Autojen lisäksi Sinisalon harrastuneisuus ulottuu myös moottoripyöriin: niitä löytyy autotallista useampikin.
Manuaalivaihteisessa autossa vaihteita on yhteensä kolme. Sinisalon mukaan auto kulkisi maantiellä vielä 110 kilometrin tuntinopeutta. Hän pitää kuitenkin ajonopeuden mieluummin maltillisempana.
Vihtori Nuortimo
Citroën Traction Avant
Malli esiteltiin vuonna 1934. Autojen valmistaminen jatkui vuoteen 1957 asti.
Traction Avant -mallin autoja valmistettiin vuosina 1934–1957 yhteensä 759 111 kappaletta.
Nimi Traction Avant on ranskaa ja tarkoittaa etuvetoa. Malli oli Citroënin ensimmäinen etuvetomalli, eikä takavetoisiin tehty myöhemmin enää paluuta.
Lähde: Wikipedia, Citroën Traction Avant