
Alasatakunnan toimitusjohtaja Jarno Keskinen uskoo hyvin tehdyn, paikallisen ja kiinnostavan journalismin kantavan jatkossakin. Alasatakunnan sisältö on saanut moneen otteseen myös valtakunnallista tunnustusta.
Pia Mattila-Lonka
Alasatakuntaa nyt kahdeksan kuukauden ajan toimitusjohtajana luotsannut Jarno Keskinen sai tutkailla tyytyväisenä viime viikolla julkaistuja tuoreimpia Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT 2026) lukuja.
– Olen tosi tyytyväinen meidän korkeaan viikkotavoittavuuteen.
KMT-lukujen pohjalta Alasatakunta tavoittaa viikoittain 19 300 henkilöä. Luvuissa on mukana niin painetun lehden lukijat kuin digilukijatkin.
Valtakunnallinen tutkimus ilahdutti Keskistä siinäkin mielessä, että suomalaiset ovat sen mukaan edelleen vahvasti lukijakansaa, ja tämä koskee myös nuoria.
– 90 prosenttia 15–24-vuotiaista lukee sanoma- ja kaupunkilehtiä digitaalisina tai painettuina, Keskinen huomauttaa.
Paikallislehden kannalta tulos on tärkeä, ja se laittaa myös työhön tavoitteita.
– Meidän on pystyttävä tarjoamaan sellaista sisältöä, että se kiinnostaa myös nuoria. Kiinnostava on avainsana. Tarjotaan toki uutisia, mutta tärkeää on myös se, miten niitä tarjotaan.
Nuoret ovat tärkeässä roolissa Alasatakunnassa muutenkin, sillä kahden opintorahastoyhdistyksen omistama, itsenäinen paikallislehti käyttää myös tuottojaan paikallisten nuorten hyväksi.
Paikallislehden kannalta iso asia on Keskisen mielestä myös se, että 70 prosenttia suomalaisista on edelleen valmis maksamaan hyvin tehdystä journalistisesta sisällöstä.
– Tilattu lehti on edelleen tärkeä asia.
Tuoreet viikkotavoittavuusluvut merkitsevät myös toisella tavalla.
– Tämä on tärkein tunnusluku ilmoittajille eli se kertoo, kuinka monta silmäparia lehti viikossa tavoittaa. Isot painosmäärät eivät merkitse mitään. Ainoa, mikä merkitsee on tavoittavuus.
Media-ala on vahvassa murroksessa, ja lehdistöllä riittää haasteita, mutta Jarno Keskinen uskaltaa sanoa suoraan käsityksensä tulevaisuudesta.
– Uskon paikallislehden tulevaisuuteen enemmän kuin maakuntalehden tulevaisuuteen.
Kahdeksan kuukautta toimitusjohtajana on myös opettanut Keskiselle jo millainen on Alasatakunta lehtenä ja mitkä ovat sen hyvät puolet.
– Meillä kirjoitetaan asioista, jotka paikallisten on syytä tietää, jos kyseessä on vaikkapa työssäkäyvä lapsiperheen vanhempi. Sama koskee uutisointia yrityselämästä, joka puolestaan vaikuttaa suoraan kuntien elinvoimaan ja verotuloihin. Kotiseudun asiat kannattaa tuntea, Keskinen summaa.
Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan digilukijoiden osuus on ollut nousussa ja lukeminen on painottunut yhä enemmän digitaalisiin sisältöihin. KMT-raportista vastaavan Media Metrics Finlandin tiedotteen mukaan muutos ei kuitenkaan tarkoita yksinkertaista siirtymää formaatista toiseen: Painettua ja digitaalista lehteä käytetään myös rinnakkain. Salaisuus ei kuitenkaan ole se, että paikallislehti pyrkii kaiken aikaa saamaan lisää digilukijoita.
– Digilukijaksi siirtyvä tekee samalla palveluksen itselleen. Paikallisia uutissisältöjä saa nopeasti varsinkin, kun sallii vielä kännykällään push-viestit. Alasatakunnan verkkosivuilla myös julkaistaan useita juttuja päivässä, Jarno Keskinen sanoo.
Mistä kyse?
Sanomalehdet tavoittavat viikoittain 93 prosenttia suomalaisista.
Aikakauslehdet tavoittavat kuukausittain 81 prosenttia suomalaisista.
91 prosenttia haluaa tietää, jos mediasisällön tekemisessä on käytetty tekoälyä.
KMT 2026 -tutkimukseen osallistui 23 370 yli 15-vuotiasta mannersuomalaista. Tutkimuksen on tilannut Media Metrics Finland ja toteuttanut Fifty5Blue Finland.
Numeroina
19 300
Alasatakuntaa lukee viikoittain lähes 20 000 ihmistä.