Aurinko paistaa ja vettä sataa. Kesä on säästä huolimatta vuoden parasta aikaa, vaikka tuuli heiluttelisi puita ja työpaikan seiniä joutuisi katselemaan kahdeksan tuntia päivässä.

Asen­ne rat­kai­see pal­jon. Olen mo­net ker­rat sur­keil­lut sitä, kuin­ka kesä on ol­lut kyl­mä ja läm­pi­mät päi­vät on jou­tu­nut viet­tä­mään si­säl­lä. On­nek­si 5vee muis­tut­ti erää­nä il­ta­na käy­dyl­lä kes­kus­te­lul­la, mi­ten pal­jon ki­vaa jo­kai­ki­ses­sä päi­väs­sä on.

Hä­nen mie­les­tään ke­sän kol­me pa­ras­ta jut­tua oli­vat au­rin­gon pais­te, ve­si­sa­tees­sa juok­se­mi­nen uik­ka­rit pääl­lä ja se, et­tä on ui­tu too­oo­si pal­jon. Voi kun­pa it­se­kin osai­si paah­taa yh­tä täy­del­lä in­nol­la.

Mari Lundén

Se he­rät­ti myös it­se­ni naut­ti­maan va­loi­sis­ta il­lois­ta ja sa­teen ro­pi­nas­ta ka­tol­la. Kun oman pään­sä ajaa ke­sä­moo­diin, on pal­jon hel­pom­pi naut­tia het­kes­tä täs­sä ja nyt. Ja on­nek­si on myös nii­tä päi­viä, kun au­rin­ko po­rot­taa kirk­kaal­ta tai­vaal­ta ja var­pai­ta saa li­o­tel­la ran­ta­ve­des­sä vaik­ka koko päi­vän.

Nau­ti­taan ke­säs­tä täy­sin sie­mauk­sin. Juu­ri täs­tä päi­väs­tä voi tul­la ke­sä­si pa­ras päi­vä!