Kesä alkaa olla ohi ja arki on laskeutunut. Loma-aikoina ruokailut saattavat olla todella erilaiset kuin arkena. Se on tietyissä raameissa erittäin ok, kunhan normaaliin ja terveelliseen rytmiin pääsee helposti takaisin.

Töis­sä ja kou­lus­sa on pal­jon hel­pom­paa pi­tää kiin­ni sään­nöl­li­ses­tä ruo­kai­lus­ta. Ja mikä pa­ras­ta, mo­nes­sa työ­pai­kas­sa ja kou­lus­sa on mah­dol­lis­ta as­tua val­mii­seen ruo­ka­pöy­tään ja va­li­ta lau­ta­sel­leen vie­lä hy­vin­kin ter­veel­li­nen vaih­to­eh­to.

Oikea ruokarytmi on kaiken a ja o. Muun muassa paino ja energiatasot pysyvät hallinnassa

Maria Tyyster

Toi­von, et­tä jo­kai­sen päi­vään kuu­lui­si aa­mu­pa­la. Ai­na en­sim­mäi­se­nä ate­ri­a­na, sil­loin kun si­nun aa­mu­si on. Päi­vän tär­kein ate­ria on kui­ten­kin eh­dot­to­mas­ti lou­nas. Sen on hyvä ol­la ra­vit­se­va, mut­tei lii­an ras­kas, jot­ta jak­saa sen jäl­keen vie­lä työs­ken­nel­lä tai opis­kel­la. Il­ta­na­pos­te­lu ja ylen­syön­ti on mo­nes­ti on­gel­ma, ja jot­ta sen sai­si ku­riin, kan­nat­taa na­pa­ta il­ta­päi­väl­lä jo­kin vä­li­pa­la. Ke­vyt, no­pea ja ener­gi­a­pi­toi­nen. Kak­si ”läm­min­tä” ruo­kaa päi­väs­sä, eli kak­si pää­a­te­ri­aa on ihan­ne! Sit­ten vie­lä tie­tys­ti il­ta­pa­la.

Kyl­lä, las­kit oi­kein! Vii­si ate­ri­aa päi­väs­sä ja ate­ri­oi­den väli 2,5–4 tun­tia. Sii­nä­pä hyvä ryt­mi pi­tä­mään tur­ha na­pos­te­lu ja jär­kyt­tä­vä nä­län­tun­ne pois­sa! Ai­neen­vaih­dun­ta toi­mii ta­sai­ses­ti ei­kä ve­ren­so­ke­ri heit­te­le ei­vät­kä mie­li­a­lat sii­nä sa­mal­la. Ener­gi­a­ta­so, unen­laa­tu ja mie­li­a­la pa­ra­nee, ei­kä syk­syn tu­le­va pi­meys to­den­nä­köi­ses­ti ota yh­tään niin pal­jon pää­hän.

Perinteinen lautasmalli, joka on erittäin toimiva ja normaalin, sekä ravitsevan ruokavalion perusta.

Maria Tyyster

Työ­a­jat ja ar­ki­as­ka­reet ai­heut­ta­vat mo­nes­ti sen, et­tei ai­kaa tun­nu riit­tä­vän ruo­an­lait­toon. Hel­pos­ti sor­tuu eväis­sä ei­nek­siin ja val­mi­sa­te­ri­oi­hin. On­nek­si ny­ky­ään niis­sä­kin va­lin­nan­va­raa on pal­jon ja on mah­dol­lis­ta va­li­ta se ter­veel­li­nen vaih­to­eh­to.

Tie­ten­kin li­sä­ai­nei­den mää­rä on pak­kauk­sis­sa huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi, kuin puh­tais­ta raa­ka-ai­neis­ta teh­dyis­sä ruo­is­sa. Suo­sit­te­len siis kat­so­maan pak­kauk­sen eti­ke­tis­tä, mitä ate­ria si­säl­tää ja mis­tä se on ko­toi­sin. Mitä kau­em­paa, sitä enem­män ruo­kaan on li­sät­ty säi­lön­tä­ai­nei­ta. Sana Luo­mu ei ta­kaa puh­taut­ta, jos ruo­ka on tuo­tu ul­ko­mail­ta. Kau­pois­sa on ny­ky­ään use­as­ti ”sa­laat­ti­baa­ri” tai pal­ve­lu­tis­ki täyn­nä ko­ti­ruo­kaa, jois­ta saa va­li­ta it­sel­leen so­pi­van ate­ri­an.

Ar­ki voi ol­la help­poa ruo­an suh­teen, jos vain suun­nit­te­lee vä­hän etu­kä­teen, te­kee no­pei­ta, mut­ta ter­veel­li­siä rat­kai­su­ja ja oi­kei­ta va­lin­to­ja.

Syk­sy, sa­don­kor­juun ai­ka. Pel­lol­ta, met­säs­tä ja suo­raan omas­ta tai jon­kun toi­sen pi­has­ta. Siel­tä voi­kin löy­tää vaik­ka mitä! Mar­jo­ja, he­del­miä ja juu­rek­sia on hyvä säi­löä tal­ven va­ral­le. Pa­ras vi­ta­mii­ni­li­sä tal­ven kaa­mok­seen on na­pa­ta suu­hun­sa mar­jo­ja pak­ka­ses­ta. He­del­mis­tä voi val­mis­taa vaik­ka ra­vit­se­vaa me­hua tai hil­loa! Puh­das­ta lä­hi­ruo­kaa, jos­ta saa hy­vin ener­gi­aa. Tur­haut­ta­vaa on mak­saa tal­vel­la mal­tai­ta ul­ko­mai­sis­ta pa­kas­te­mar­jois­ta, jot­ka täy­tyy vie­lä keit­tää en­nen syö­mis­tä. Jos ei it­se jak­sa tai eh­di ke­rä­tä, lä­hes ai­na löy­tyy ym­pä­ril­tä ah­ke­ria, jot­ka jak­sa­vat. Pi­tää vain us­kal­taa pyy­tää!

Lop­puun vie­lä ajan­koh­tai­nen avau­tu­mi­nen.

Nasan ilmakuvassa punaisella merkitty Etelä-Amerikan metsäpalojen määrä 22.8.2019 ja vieressä esitetty mittakaava verrattuna Suomeen.

Maria Tyyster

Juu­ri nyt roi­hu­a­vat hol­tit­to­mas­ti Ama­zo­nin met­sä­pa­lot Ete­lä-Ame­ri­kas­sa. Su­rul­lis­ta ja jo­ten­kin lo­pul­lis­ta. Mitä voi­kaan ih­mi­sen piit­taa­mat­to­muus teh­dä maa­il­mal­le. Ja ni­me­no­maan koko maa­il­mal­le. Noi­den mai­den te­ho­maa­ta­lous on vie­ty niin pit­käl­le, et­tä huo­maa­mat­ta tu­ho­taan meil­le kai­kil­le elin­tär­kei­tä asi­oi­ta. Ah­neus. Se on ka­ma­laa.

Suo­men olot tun­tu­vat taas tu­hat ker­taa pa­rem­mil­ta ja ter­veem­mil­tä kai­kin ta­voin. Tun­tuu kui­ten­kin has­sul­ta, et­tä Suo­meen­kin tuo­daan ruo­kaa hal­val­la noin kau­kaa, mais­ta, jois­sa tuo­te­taan esi­mer­kik­si li­haa, vil­jaa ja soi­jaa maa­pal­lon hy­vin­voin­nin kus­tan­nuk­sel­la. Vaik­ka mei­dän ku­lu­tuk­sem­me hei­dän tuo­tan­nos­taan on­kin vain pie­ni pik­ku­rui­nen osa, on se mie­les­tä­ni enem­män­kin pe­ri­aa­te­ky­sy­mys. Tai pi­täi­si ol­la. Mik­si syö­dä ruo­kaa, joka tuo­daan noin kau­kaa ja joka on tuo­tet­tu ky­see­na­lai­sin kei­noin? Kun mei­dän maas­sam­me, kau­niis­sa, veh­re­äs­sä, pal­jon vil­je­lys­ti­laa ja vet­tä omaa­vas­sa maas­sa, tuo­te­taan ruo­kaa lail­li­sin kei­noin, puh­taas­ti, eet­ti­ses­ti ja lä­hel­lä?

Mi­ten voi­si­kaan pa­rem­min so­pia, et­tä en­si vii­kol­la 4.9. juh­li­taan ih­ka en­sim­mäis­tä Suo­ma­lai­sen ruo­an päi­vää! Haas­tan tei­dät kaik­ki kat­so­maan edes yh­den päi­vän ajan, mitä kau­pas­ta os­tat­te. Mis­sä ruo­ka on tuo­tet­tu ja mitä se si­säl­tää. Lä­hes kaik­kia ruo­ka­tar­vik­kei­ta löy­tää ko­ti­mai­si­na. Juh­lis­ta­kaa päi­vää kans­sa­ni syö­mäl­lä suo­ma­lais­ta ruo­kaa! Suo­mi-ruo­ka rocks!

Suomalaisen ruoan päivä 4.9.2019.

Imre Klaasen