Ilmastonmuutos ei ole vielä vienyt Suomen talvea. Tänä vuonna olemme saaneet nauttia lumesta ja talviliikunnan riemuista monen talven edestä. Lumen­luon­nis­takin ihan kyllästymiseen asti.

Pa­ras­ta tal­ves­sa on hiih­to! Se on lois­ta­va kun­toi­lu­muo­to hiu­kan hei­kom­man­kin ha­pe­not­to­ky­vyn omaa­vil­le ja myös ikään­ty­neil­le, eten­kin ta­sai­ses­sa maas­tos­sa.

Rau­hal­li­ses­sa pe­rin­tei­sen vuo­ro­tah­ti­hiih­dos­sa voi jo­kai­sen ve­don vaih­tu­es­sa men­nä ta­sa­liu­kua kah­del­la suk­sel­la jon­kin ai­kaa niin, et­tä sekä li­hak­set et­tä hen­gi­tys saa­vat pik­ku­rui­sen le­po­tau­on. Hen­gäs­ty­nei­syy­den as­tet­ta on näin help­po sää­del­lä. Ei­kä mi­kään es­tä vä­lil­lä py­säh­ty­mäs­tä mai­se­mia ihai­le­maan.

Mai­se­mien ta­kia hiih­to on­kin niin mu­ka­vaa. Rau­hal­li­nen si­va­koin­ti raik­kaas­sa tal­vi­sääs­sä, ym­pä­ril­lä au­rin­gon­va­los­sa kim­mel­tä­vät han­get ja hil­jai­suus, jon­ka rik­koo vain suk­sien su­hi­na ja sau­vo­jen nars­ke, saa ai­kaan jopa jon­kin­lai­sen ze­ni­läi­sen ruu­miis­ta ir­to­a­mi­sen ko­ke­muk­sen. Vaik­ka hiih­to on 99-pro­sent­ti­ses­ti fyy­sis­tä te­ke­mis­tä, on se 99-pro­sent­ti­ses­ti hen­ki­nen elä­mys.

Tuija Helander

Ha­tun­nos­ton ja jo­tain vä­hän enem­män­kin an­sait­si­si­vat la­tu­jen ve­tä­jät Timo Sten­berg ja Aki Ma­tik­ka, jot­ka ovat huo­leh­ti­neet sii­tä, et­tä meil­lä hiih­to­nii­loil­la on ol­lut va­raa va­li­ta: Pin­tok­sen ja Kuur­na­mä­en len­kit, Kaut­tu­an met­sä, ur­hei­lu­ken­tän ja Kä­rä­jä­mä­en pel­to­la­dut, Py­hä­jär­ven la­dut jne.

Nuo­rem­pa­na tyk­kä­sin enem­män kyl­lä luis­te­lus­ta. Kat­soin te­le­vi­si­os­ta kaik­ki EM- ja MM-ki­sat ja pyö­räi­lin heti ki­sa­lä­he­tyk­sen jäl­keen ur­hei­lu­ken­täl­le te­ke­mään pi­ru­et­te­ja ja vals­si­hyp­py­jä. Pu­nai­nen vek­ki­ha­me pääl­lä­ni ku­vit­te­lin it­se­ni Iri­na Rod­ni­nak­si ja Chris­ti­ne Er­rat­hik­si. Eräil­lä 50-vuo­tis­päil­lä saa­mas­sa­ni ka­ve­ri­kir­jan ko­pi­os­sa vas­tauk­se­ni koh­taan ”Mik­si ha­lu­ai­sin tul­la iso­na” on vas­tauk­se­na: ”Kau­no­luis­te­li­ak­si”.

Pa­ras jou­lu­lah­ja­ni­kin lie­nee ai­koi­naan ol­lut Ant­ti­lan pos­ti­myyn­nis­tä ti­la­tut, ih­ka uu­det val­koi­set kau­no­luis­ti­met, jois­sa oli pik­kui­set te­rä­ham­paat kär­jes­sä. Sii­hen as­ti olin luis­tel­lut ser­kun ser­kul­taan saa­mil­la har­maan­rus­keil­la hok­ka­reil­la.

Iida-Kaisa Hietanen

Ny­ky­ään ur­hei­lu­vä­li­neet ei­vät ole enää niin iso ja har­vi­nai­nen han­kin­ta. Hy­vä­kun­toi­sia ja vä­hän käy­tet­ty­jä luis­ti­mia saa kirp­pu­to­reil­ta ja ne­tis­tä edul­li­ses­ti, ei­vät­kä ne kau­pas­sa­kaan ole yh­tä kal­lii­ta kuin en­nen van­haan.

Ur­hei­lu­ken­täl­lä oli Sil­ve­rin Unt­ti jää­dyt­tä­nyt kau­ka­lon li­säk­si ny­kyi­sen kei­no­nur­men alu­een ja Wemb­leyn koh­dal­la ol­leen ur­hei­lu­ken­tän ra­dan. Coo­per­luis­te­lu­kin pi­det­tiin jos­kus kou­lun lii­kun­ta­tun­nil­la. Luis­te­luin­to­ni oli niin kova, et­tä ken­tän jäi­den su­let­tua maa­lis­kuus­sa luis­te­lin jäi­sel­lä Num­men­tiel­lä, ny­kyi­sen Va­he­no­jan lä­pi­vir­taa­vas­sa ojas­sa tai Kaut­tu­an met­sän lam­mes­sa (on edel­leen sa­mas­sa koh­das­sa hiu­kan rau­ta­tien jäl­keen po­lun oi­ke­al­la puo­lel­la).

Enää ei Eu­ran nuo­ri­son tar­vit­se et­siä jäi­tä pel­loil­ta ei­kä ojis­ta, sil­lä ur­hei­lu­kes­kuk­seen saa­tiin täk­si tal­vek­si upea te­ko­jää. Kau­ka­los­sa voi pe­la­ta jää­kiek­koa ja avo­ra­dal­la luis­tel­la va­paal­la tyy­lil­lä. Rata on kirk­kaas­ti va­lais­tu ja nyt sin­ne on saa­tu ko­pit­kin luis­tin­ten vaih­toa var­ten.

Tuija Helander

Asun lä­his­töl­lä ja olen ilol­la pan­nut mer­kil­le, mi­ten ko­vas­sa käy­tös­sä jää on ol­lut. Ilah­dut­ta­van pal­jon siel­lä on kii­tä­nyt met­rin mit­tai­sia pik­ku­luis­te­li­joi­ta, ties mitä Bar­ko­ve­ja ja Kii­ra Kor­pia heis­tä­kin vie­lä tu­lee. Ja vaik­kei tu­li­si­kaan, luis­te­lu it­ses­sään on hy­vää ja haus­kaa kun­to­lii­kun­taa, joka ke­hit­tää mo­ni­puo­li­ses­ti li­has­voi­maa, ta­sa­pai­noa, ket­te­ryyt­tä ja kes­tä­vyyt­tä.

Te­ko­jään hoi­dos­ta on nous­sut kum­mal­lis­ta ka­la­ba­liik­kia. Ikä­vä ja asi­a­ton so­me­kes­kus­te­lu lie­nee osal­taan vai­kut­ta­nut sii­hen, et­tä Jään hoi­dos­ta vas­tan­nut am­ma­tin­har­joit­ta­ja lo­pet­ti. Omien ha­vain­to­je­ni mu­kaan jää­tä kyl­lä on hoi­det­tu koko ajan ah­ke­ras­ti, kak­si ker­taa päi­väs­sä. Jää­ko­ne on nä­ky­nyt ken­täl­lä usein aa­mu­päi­vi­sin ja il­lan suus­sa. Tie­ten­kään jää ei voi ol­la koko ajan moit­teet­to­mas­sa kun­nos­sa. Jos tai­vaal­ta tu­lee rä­päs­kää tuu­tin täy­del­tä, ei kulu kuin vii­si­tois­ta mi­nuut­tia, kun jää on jo tah­mea rän­tä­lu­mes­ta.

Tun­tuu, et­tä so­mes­sa ei tar­vi­ta kuin vii­si pu­heen­vuo­roa mis­tä ta­han­sa ai­hees­ta, niin jo on rä­päs­kää joka toi­ses­sa kom­men­tis­sa. Ne­ga­tii­vi­suus näyt­tää he­rät­tä­vän sa­no­mi­sen ha­lun her­kem­min kuin hy­vät asi­at.

Luis­te­lu­ke­le­jä on tie­dos­sa vie­lä pit­kään. Iloi­taan hie­nois­ta puit­teis­ta ja sa­no­taan se(kin) jos­kus ää­neen!