Eräänä aamuna kahvipöydässä nousi kysymys, missä tarkalleen sijaitseekaan Huittisten tori. Odotas, katson Googlesta, totesin, ja Google kertoi. Tällainen tilanne toistuu älypuhelimia taskuissaan kantavien nykyihmisten parissa useita kertoja päivässä. Googlesta etsitään nopea lisätieto yhtä hyvin mainostetusta tuotteesta, uutisen taustoista kuin vaikkapa tarkistetaan vanhan luokkakaverin nimi. Usein Google kertoo, mutta ei aina.

Tie­teen­te­ke­mi­ses­sä sen huo­maa. Mo­net opis­ke­li­jat sy­ven­ty­vät jo gra­du­vai­hees­sa tie­tyn tie­tee­na­lan ka­pe­aan sek­to­riin niin, et­tä huo­maa­vat tie­tä­vän­sä ai­hees­ta pal­jon enem­män kuin Goog­le.

Lo­mail­les­sa­ni Sar­di­ni­as­sa tör­mä­sin pie­neen Osi­lon kau­pun­kiin, jon­ka ta­lot oli ra­ken­net­tu tii­viis­ti kier­tä­mään ylös ko­ho­a­vaa vuo­ren­huip­pua. Ka­duil­la näin kul­ku­een eri­koi­ses­ti pu­keu­tu­nei­ta ih­mi­siä he­vos­ten se­läs­sä. Kei­tä he oli­vat ja mitä asut tar­koit­ti­vat? Goog­le ei ker­to­nut. Kau­pun­gin omat net­ti­si­vut oli­vat vain ita­li­ak­si, ja kos­ka pu­he­lin an­toi Goog­lel­le pai­kan­nus­tie­toa, löy­sin muu­ten­kin vain ita­li­an­kie­li­siä si­vu­ja. Myö­hem­min Goog­le ker­toi, et­tä kau­pun­gis­sa jär­jes­te­tään ta­pah­tu­maa, jos­sa pe­rin­tei­ses­ti pu­keu­tu­neet ri­ta­rit kei­häs­tä­vät ren­kai­ta. Eh­kä kyse oli sel­lai­ses­ta asus­ta, mut­ta täyt­tä var­muut­ta en löy­tä­nyt kos­kaan.

Jos oli­sin osan­nut ita­li­aa, oli­si tie­toa eh­kä löy­ty­nyt. Ai­na kyse ei ole kie­li­muu­ris­ta. Goog­le vain ei oi­ke­as­ti tie­dä kaik­kea. Lu­ki­oai­ka­na piti teh­dä tut­kiel­ma pai­kal­lis­his­to­ri­an ai­hees­ta ja va­lit­sin so­ta­van­git Mes­ti­läs­sä. Sii­tä Goog­le ei tien­nyt yh­tään mi­tään, mut­ta ei oi­kein kir­jas­to­kaan. Haas­tat­te­lin sit­ten iso­tä­ti­ä­ni – hän muis­ti lap­suu­des­taan so­ta­van­gin yh­des­sä ta­los­sa.

Köy­li­ön hau­taus­maa­kier­rok­sel­la ky­syin op­paal­ta, mis­tä hän on löy­tä­nyt kaik­ki ne ta­ri­nat men­nei­syy­des­tä. Hän vas­ta­si, et­tä pää­o­sin van­hois­ta Ala­sa­ta­kun­nis­ta ja Py­hä­jär­vi­seu­duis­ta. Se sai muis­ta­maan, kuin­ka tär­ke­ää tämä työ on­kaan. Pai­kal­lis­his­to­ri­an yk­si­tyis­koh­tia ja ih­mis­ten ta­ri­noi­ta ei juu­ri his­to­ri­an­kir­joi­hin jää. Pai­kal­lis­leh­den ar­kis­tos­ta nii­tä voi löy­tyä muu­ta­ma.

Kos­ka ne­tis­tä on niin help­po et­siä, ja siel­lä on niin pal­jon, huo­maa­mat­taan saat­taa unoh­taa kai­va­ta muu­ta. Maa­il­mas­sa on kui­ten­kin pal­jon ar­vo­kas­ta tie­toa, jota Goog­le ei tie­dä.